Tutkimustietoa

Klubitalotoiminta on yksi tuloksellisiksi osoitetuista avohuollon mielenterveyspalveluista. Suomessa valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot hyötyvät jo nyt mielenterveyskuntoutujien 25 Klubitalon toiminnasta noin 10–11 miljoonaa euroa vuodessa. Hyöty syntyy mm. kuntoutujajäsenten sairaala- ja muiden palvelujen vähenevästä käytöstä. Arvio perustuu vastaavasta toiminnasta Ruotsissa tehtyihin laskelmiin, mutta samankaltaisiin tuloksiin on päästy myös aiemmin Vates-säätiössä tehdyissä selvityksissä.

Useiden kansainvälisten ja suomalaisten tutkimusten mukaan säännöllisesti klubitalotoimintaan osallistuneiden henkilöiden psykiatrisen sairaalahoidon käyttö ja kustannukset alenivat seuranta-aikana keskimäärin 75 prosenttia verrattuna jäsenyyttä edeltäneeseen vertailujaksoon. Pelkästään avohoidon mielenterveyspalveluja käyttäneiden jäsenten avopalvelujen käyttö väheni neljänneksen. Lisäksi avohoitoryhmän kustannukset alenivat keskimäärin 38 prosenttia seuranta-aikana.

– Yhdessä muiden tehostettujen avohoidon mielenterveyspalvelujen kanssa klubitalotoiminta alentaa merkittävästi psykiatrisen terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Lisäksi toiminta parantaa mielen sairauksista kuntoutuvien henkilöiden ja heidän läheistensä kokemaa palvelujen laatua, sanoo sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija Esko Hänninen.

Lahden Klubitalon vuoden 2016 jäsentyytyväisyyskyselyyn vastasi 52 hlöä. 90% vastaajista käy Klubitalolla viikoittain, 60% useaan kertaan viikossa. Kyselyyn vastanneista:

90% kokee Klubitalon toimintaan osallistumisen vaikuttaneen vointiin ja 78% toimintakykyyn myönteisesti
80%:lla Klubitalon tarjoama toiminta on parantanut päivärytmiä
71%:lla kohentanut sosiaalisia taitoja
28%:lla parantanut työllistymis- ja opiskeluvalmiuksia
73%:lla lisännyt tyytyväisyyttä elämään
67%:lla vahvistanut itsetuntoa
78% saanut uusia ystäviä ja ihmissuhteita
43%:lla tukenut itsestä ja kodista huolehtimista
26%:lla parantanut taloudellista tilannetta
28%:lla lisännyt yhteiskunnallista osallistumista
33% auttanut syömään terveellisemmin
43%:lla lisännyt liikunnan harrastamista
22%:lla vähentänyt päihteiden käyttöä
85% kokee kuuluvansa Klubitalon yhteisöön (12% eos)
88% kokee olevansa yhteisön tasavertainen jäsen (10% eos)
75% kokee saaneensa vertaistukea
51% arvio toimintaan osallistumisen vähentäneen hoitojaksoja psykiatrisessa sairaalassa

OECD suositteli vuonna 2014 mielenterveyspolitiikan arviointiraportissaan, että Suomessa tulisi tehostaa siirtymistä sairaalakeskeisestä avohoito- ja yhteisökeskeiseen toimintaan. Vaikka Suomessa on ollut voimassa 1990-luvun alusta lähtien laki, joka velvoitti järjestämään mielenterveyspalvelut ensisijaisesti avohoitona, yhä vielä mielenterveyspalveluiden resursseista keskimäärin 75 prosenttia on sitoutunut psykiatriseen sairaalahoitoon.

Lisätietoa TÄSTÄ.

”Tavoitteenamme on että tulevien vuosien aikana saisimme rakennettua vahvan, toimivan Klubitaloverkoston Suomessa. Paraskaan järjestelmä tai organisaatio ei merkitse mitään ilman sitä että teemme töitä ihmisinä ihmisille, kuten koko Klubitalon ideologiaan kuuluu.”

-Juha Rehula, perhe- ja peruspalveluministeri (Lahden Klubitalon 15-vuotisjuhla 9.5.2016)